Mainos
Seksiä, murhia, huopaa. Meet the Feeblesin jalanjäljissä rajuja juttuja nukeilla esittäen kulkeva The Happytime Murders on ehkä vähän turhankin näppärä onnistuakseen.

Phil Philips (Bill Baretta) on yksityisetsivänukke, joka on aiemmin elämässään sössinyt ensimmäisen poliisiuransa. Kun 1980-luvulla suuren suosion saanut The Happytime Gangin jäseniä aletaan murhata yksi kerrallaan, joutuu Phil kohtaamaan menneisyytensä. Hän saa parikseen vastahakoisen ex-poliisipartnerinsa etsivä Connie Edwardsin (Melissa McCarthy). Yhdessä kaksikon on jälleen yhdistettävä voimansa, vaikka kaikki merkit osoittavat Philipsin olevan syyllinen.

Mainos

10 vuotta tuotannossa

The Happytime Murdersilla on ollut pitkä ja kankea tie. 10 vuotta tekeillä ollut leffa on kokenut tuotantoyhtiön ja päätähtien vaihtumista. Vihdoin leffa on saatu ruudulle, ja on todettava, että pohjimmiltaan The Happytime Murders onkin ihan kelpo dekkarileffa.

Nukettajat tekevät loistavaa työtä nukkejaan elävöittäen, jopa siihen pisteeseen asti, että ihmisnäyttelijät tuntuvat kovin pökkelöiltä nukkejen rinnalla.

Koko settiä leimaa jonkin sortin väkinäisyys. Ehkä tämä pätkä vain vihdoin haluttiin ulos? Nukkehuumori ei oikein jaksa naurattaa, ja välillä tuntuukin, että vitsit tulevat hyvän tarinan tielle. Irrallinen ja raju pornokaupan takahuoneen kohtaus jää verkkokalvoille kummittelemaan – sekään ei jää ainoaksi.

Leffassa loppupeleissä ei ole mitään uutta. Kuka viritti ansan Roger Rabbit? -elokuvassa teemaa käsiteltiin hauskemmin, ja Meet the Feebles teki nukkejutut rajummin. Ihan jees dekkaritarina The Happytime Murders silti on, ja saapa siinä pari kertaa naurahtaakin. Tämän tyylisiä elokuvia näkisi mieluusti lisää, vaikkakin tässä tapauksessa sisältö on melko köyhä.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
The Happytime Murders
Edellinen artikkeliWarhammer 40,000 Inquisitor Martyr -arvostelu – Konsolikäännös on kammottava
Seuraava artikkeliZeppeliinissä poksahtaa – Call of Duty: WWII:n uusi lisäosa, Shadow War sai trailerinsa
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.
the-happytime-murders-arvosteluLeffassa loppupeleissä ei ole mitään uutta. Kuka viritti ansan Roger Rabbit? -elokuvassa teemaa käsiteltiin hauskemmin, ja Meet the Feebles teki nukkejutut rajummin. Ihan jees dekkaritarina The Happytime Murders silti on, ja saapa siinä pari kertaa naurahtaakin. Tämän tyylisiä elokuvia näkisi mieluusti lisää, vaikkakin tässä tapauksessa sisältö on melko köyhä.