Mainos
The Outer Worlds on siitä mainio roolipeli, ettei se venytä itseään turhan pitkäksi. Samaa filosofiaa kantaa mukanaan mysteerintäytteinen The Outer Worlds: Peril on Gorgon -lisuke.

The Outer Worlds -emopelistä voipi lukaista enemmän tästä. Tämä arvio pureutuu puhtaasti uuteen lisäosaan.

Tiivistäen The Outer Worldsissa on satiirisella otteella kerrotusta tarinasta syväjäästä heräävän heppulin seikkailuista korporaatioiden omistaman galaksin likaisen beigessä maailmassa. Peril on Gorgon-lisäosa tarjoilee pitkälti samaa meininkiä. Eli jos The Outer Worldsista piti, pitää myös Peril on Gorgonista.

Mainos

DLC-lisukkeen tarina on isketty saumattomasti emopelin tarinan oheen, joten ensimmäistä kertaa pelaava, ei välttämättä edes pistäisi merkille, että emopelin tarinasta on siirrytty Peril on Gorgonin puolelelle. Onko uudessa tarinallisessa juonteessa tarpeeksi ytyä hankkimisen oikeuttamiseksi?

Herää kysymys, mistä on kysymys?

(Anti)sankarimme miehittämälle Unreliable-alukselle saapuu ilmoitus pakettitoimituksesta asianmukaisisesti vastuuvapautusilmoituksineen. Paketti raahataan aluksen peräosaan ja sen avattuaan vastassa näkyänä on irrotettu käsi, joka pitää kourassaan kannettavaa fonograafia käden omistajan viestillä varustettuna. Viesti vie sankarimme kohti Gorgon nimistä asteroidia; ennen niin kukoist… tai ihan kelvollisesti voivaa yhtiöiden omistamaa kaivosaluetta, nyt yhtiöiden hylkäämä ja mustamaalaama. Mistä kaikessa on kyse, siitä Peril on Gorgonissa on kyse, sillä tarinallisesti lisuke on mysteerin muotoinen.

Ahaa, no, toimiiko se?

Peril on Gorgonin tarina on mielenkiintoinen, dialogit ihan maistuvia ja mysteeri toimiva. Lisuke tarjoaapi monen erityylisen läpipeluun.

Koska lisukkeen pelaaminen on hitsattu emopelin kylkeen, joutuu ensikertalainen, tai toista kierrosta vetävä, hakkaamaan The Outer Worldsia useamman tunnin, ennen kuin radiotorniin liittyvä emopelin päätehtävä on suoritettu loppuun ja tie Gorgoniin aukeaa. Tallennukset pelikertojen toiston suhteen kannattaa siis suunnitella sen mukaan, jos haluaa nähdä mitä kaikkea Gorgon voi tarjota.

Tälläisenään en voi suositella hankkimaan Peril on Gorgonia heti kylkeen peruspelin kanssa. Kannattaa ensin pelailla peruspeli hyvälle mallille, joko läpi tai vähintään radiotorni-tehtävän ohi, ennen kuin Gorgonia kannattaa hankkia.

Halusin itse nauttia Outer Wordlsin pelaamisesta, mutta koska deadline oli paukkumassa päälle, oli laskettava pelin vaikeustasoa ja pelattava The Outer Worldsia useampi päivä, ennen kuin pääsin Gorgonille asti. Tämän tyylinen pelaaminen vie varmasti nautintoa siitä, mitä The Outer Worlds parhaimmillaan tarjoaa. Vihdoin kun Gorgonille pääsee, imaisee tunnelma ja mysteeri mukanaan. Lisäksi satiirisella otteella edelleen maailmaansa katsahtava huumori puree kuin kiimainen piraija pöksyissä scifi-kanavan tahdissa sykkivää äänimeisseliä.

Summa summarum

Peril on Gorgon tarjoaa lisää samaa, kuin emopeli The Outer Worlds. The Outer Worldsin faneille Gorgon tarjoaa lisää herkkua, joka ei viipyile yhtään liian kauan lautasella. Gorgon, kuten Outer Worldskin onnistuu olemaan hyvin pitkälle fillerivapaa. Mukana tulevat uudet aseet jne. eivät muuta pelin taisteluosuutta niin merkittävästi, että pisteet siitä nousisivat. Taistelu on ihan kelpoa edelleen, muttei missään nimessä mikään The Outer Wordlsin tai Gorgon-lisukkeen suola.

Parhainta Peril on Gorgonissa on mielestäni sen tummanpuhuva mysteerillä ryyditetty musiikki, joka saa tarinan loistamaan. Faneille Peril on Gorgon on pakkohankinta, muut eivät tästä lisukkeesta juuri kostu.