Us-arvostelu – Jaksaako uusi kauhuasetelma kantaa loppuun asti?

Vuoden 2017 menestyskauhuleffa, Get Outin ohjaajan uusi piinapätkä, Us, panee katsojan tuijottamaan kieroutunutta kuvajaistaan.

Jordan Peele palaa takaisin kauhukentälle ohjaaja-käsikirjoittajana mainion Get Out elokuvan jälkeen. Siinä missä Get Out aiheutti joissain katsojissa hämmennystä genresekoittelun myötä, on Peelen uutukainen, Us puhtaasti kauhuleffa. Harmillisesti elokuva on jopa niin puhtaasti kauhuleffa, että se voisi olla suoraan jostain oppikirjasta repäisty. Onneksi elokuva kuitenkin pitkälti pitää otteessaan, ja mukana on myös Peelen tyylistä huumoria.

Jordan Peele tähtää Us-elokuvallaan hämmentämään katsojaa. Ikonisiksi luodut viholliset ovat potentiaaliltaan kauhuleffamytologien kuvastoa, ja jatko-osan mahdollisuudet tähän maailmaan ovat mainiot. Peele pisti näyttelijät katsomaan 10 kauhuleffaa, jotta he voisivat kuvatessa käyttää yhteistä kieltä. Nämä elokuvat olivat Dead Again (1991), The Shining (1980), The Babadook (2014), It Follows (2014), A Tale of Two Sisters (2003), The Birds (1963), Funny Games (1997), Martyrs (2008), Let the Right One In (2008), ja M. Night Shyamalanin Kuudes aisti (1999).

Us kulkee samoilla perhekauhuvesillä kuin esimerkiksi myös inspiraationa toiminut Poltetgeist-leffa, jossa perus perhe syöstään tuntemattomaan kaaokseen. Peele kertoo Us:in tarinan olevan pitkälti Hämärän rajamailla -sarjan Doppelganger-jaksoon perustuva. Kyseisessä jaksossa nainen kohtaa oman pahan kaksoisolentonsa.

Kylmäävä käsikirjoitus

Gabe (Winston Duke) ja Adelaide Wilson (Lupita Nyong’o) ovat tyttärensä (Shahadi Wright Joseph) ja poikansa (Evan Alex) kanssa matkalla perheen loma-asunnolle veden äärelle. Hämmentävien ja muistoja herättelevän matkan jälkeen he huomaavat illalla asetuttuaan, että perheen loma-asunnon tiellä seisoo käsi kädessä ääneti oranssiin pukeutunut perhe. Adelaide tuntuu aavistelevan mistä on kyse ja yrittää soittaa poliisit. Gabe yrittää ajaa muukalaiset pois huutelemalla, mutta he eivät liiku tai reagoi Gaben huuteluun. Gaben haettua sisältä pesäpallomailan, alkavat muukalaiset siirtymään määrätietoisesti kohti taloa.

Alkupuoli on rautaa

Ensimmäinen kolmannes elokuvasta toimii kuin häkä. Peele on saanut aikaan kuristavan tunnelman. Sympaattiselta vaikuttavat Wilsonin perheen jäsenet ovat moniulotteisia omine ongelmineen. Mystisyys ja pahenteisyys värittävät ensimmäistä kolmannesta loistavasti. Sitten tapahtuu isoja asioita ja päädytään ekspositioon, jossa selitetään vähän turhankin paljon auki taustoja. Uhka pysyy silti olemassa, mutta meininki muuttuu enemmän humoristisemmaksi, ehkä tahattomastikin joissakin kohtaa. Hahmojen puolesta ei enää niinkään pelkää, mutta jännittää selviävätkö he tästä heidän eteensä heitetystä kurimuksesta.

Us:n tarinassa on myös merkittäväksi tarkoitettu twisti, joka ei oikein kolahda arvattavuutensa puolesta juuri mitenkään.

Kannattaako käydä katsomassa?

Us on kelpo mysteeri, joka on alkunsa puolesta timanttia, mutta lässähtää loppua kohden. Mysteeri olisi ehkä kannattanut pitää loppuun saakka ja jättää selittely vähemmälle.

Elokuvaa varten luotu mytologia ja uhka ovat mielenkiintoisia, muttei enää paljastuksen jälkeen juurikaan pelottavia. Jänniä paikkoja ja oppikirjamaisia uhkatilanteita tulee sopivin välein, ja meininki pinnan alla olevassa komiikassaan jaksaa vetää, muttei pysty yllättämään. Us tuntuu kärsivän hieman supersankarileffojen tyylisestä origin story -kuumeesta, tässä tapauksessa esitellään pahikset.

Us luo mielenkiintoisen maailman, mutta hyödyntää sitä turhan vähän. Get Outin jälkeen Peelen toinen kauhistelu on pienoinen pettymys.