Mainos

Merkittäviä tai suorastaan ikonisia sotaelokuvia on tehty useita, etenkin Vietnamin sodasta ja toisesta maailmansodasta. Sen sijaan Afrikan konfliktit ovat jääneet selvästi vähemmälle huomiolle. Netflix-alkuperäiselokuva Beasts of No Nation yrittää paikata tätä aukkoa.

Jo reilusti ennen varsinaista julkaisua elokuva sai huomiota päätyessään suoraan Netflix-levitykseen ja jättäessään tyypillisen teatterikierroksen väliin tyystin. Erityisesti tätä tunnuttiin puitavan alan ammattilaisten keskuudessa, joilta leffa saikin jossain määrin suitsutusta ja joiden mielestä elokuva olisi kuulunut (kenties ansaitusti) leffateattereihin. Toisaalta kun kerran kyse on Netflix-elokuvasta ja vieläpä vähän hankalan aiheen sellaisesta, julkaisuratkaisua voidaan etenkin Suomessa pitää enemmän kuin ymmärrettävänä.

Beasts of No Nation sijoittuu nimeämättömän afrikkalaisvaltion alueelle, jossa tilanne on kireä ja ahdistava, muttei täysin sietämätön. Alueesta tai kansasta ei vihjaista nimelläkään, vaan katsojalle ilmaistaan kyseessä olevan niinkin epämääräisen iso alue kuin Länsi-Afrikka. Tämän alueen puskurivyöhykkeellä elää ala-asteikäinen Agu perheensä kanssa. Päivät kuluvat palloa potkien tai rojua keräten, sillä sodan takia koulua ei käydä ja elämä tuntuu muutenkin epävakaalta.

Tämä kaikki on kuitenkin vain alkusoittoa tapahtumille ja seikkailulle, johon Agu tempaistaan. Kun yksi osa sotaa käyvistä tahoista hyökkää kaupunkipahaseen, jossa Agu asuu ja siinä sivussa teurastaa lähes kaikki asukkaat turhia kyselemättä, elokuva varsinaisesti alkaa. Katsoja heitetään suoraan kylmään päähän ja asioita kaunistelematta. Beasts of No Nation on kaikkea muuta kuin kepeä hyvän mielen elokuva.

Mainos

Agun yksinäistä selviytymistä ei kestä kauan, kun jo paikallinen sissiarmeija värvää viattomalta ja pääosin kiltiltä vaikuttavan pikkupojan omaa asiaansa ajamaan. Pääosin tavallisista ihmisistä ja etenkin nuorista pojista koostuva joukko on enemmänkin epämääräisesti aseistettu sakki kuin mikään armeijan komppania. Heitä johtava kommandantti (Idris Elba) on kuitenkin karismaattinen ja motivoiva tyyppi, joka vetää helposti nuoret eksyneet sielut puolelleen.

Tästä seuraa joukko toinen toistaan rajumpia ja myös käsittämättömämpiä tapahtumia, joiden kohdalla ei voi kuin pudistella päätään. Lapset tai nuoret eivät aina oikein itsekään tiedä, mitä ovat tekemässä, mutta heiltä ei löydy kykyä tai mahdollisuutta asioiden kyseenalaistamiseen. Väkivallasta ja karusta sodankäynnistä tulee heidän elämänsä ja pian se onkin ainoa, mitä he osaavat tehdä.

Välillä asioita alleviivataan turhankin mustavalkoisesti ja hierotaan katsojan silmille inhorealistisesti tykitellen. On selvää, että ohjaaja on halunnut tehdä selväksi millaista sodankäynti voi Afrikassa olla ja tähän nähden länsimaalaisten "sivistynyt käsitys" sodankäynnistä tuntuu suorastaan ylevältä. On toisaalta nostettava ohjaajalle hattua siitä, miten hyvin elokuva välittää sodanvastaista viestiä kaikkien erinomaisten sotaleffojen tapaan.

Ajoittain elokuva kuitenkin hukkaa itsensä joko epämääräiseen haahuiluun tai huonosti tilanteeseen sopivaan musiikkiin. Tiedä sitten onko kyse vain huonosta leikkauksesta vai mistä, mutta elokuva olisi voinut olla toimivampi hieman toisenlaisella rytmityksellä ja ehkäpä myös hieman lyhyemmällä kestolla. Toisaalta parhaimmillaan ambientmainen musiikki maalaa tunnelmia unenomaisen tehokkaasti.

Erityistä kehua on annettava Elban roolisuoritukselle, joka tuntuu kumpuavan jostain syvältä kaikessa ristiriitaisuudessaan. Hänen näyttelemä kommandantti osaa olla sekä karismaattinen ja innostava johtohahmo, että itsekeskeinen kusipää. Niin ikään Agua näyttelevä Abraham Attah on roolissaan uskottava ja sympatiapisteitä keräävä tapaus, eikä vähäeleisesti ja sanattomasti näyttelevä kanssakärsijä Emmanuel Nii Adom Quaye hänkään vaikeassa roolissaan hassumpi ole.

Beasts of No Nation on elokuva, jolle soisi puutteistaan huolimatta paljon näkyvyyttä ja katsomiskertoja. Vaikkei siitä ehkä ole modernin sotaelokuvan messiaaksi puhtaasti elokuvallisilla ansioillaan, sen maalaama kuva afrikkalaisesta sissisodasta on koruttomuudessaan vaikuttavaa katsottavaa. Jos ei muuta, leffa on erinomainen muistuttaja siitä, millaiset asiat ovat todellisuutta vielä nykypäivän maailmassa.