Puolisentoista vuotta sitten katsottavaksi tullut Netflix-alkuperäissarja Bloodline esitteli rikkonaisen perheen täynnä salaisuuksia ja katkeruutta. Hidastempoinen draama jäi kiehtovaan lopetukseen, jolle jatkoa tarjoaa kymmenen jakson mittainen toinen tuotantokausi.
Bloodlinen toinen tuleminen jatkuu suoraan ensimmäisen kauden tapahtumista. Uudet ja yllättävät suvun jäsenet sekoittavat synkkätaustaisen perheen kuvioita entuudestaan samalla, kun aiemmat tapahtumat varjostavat Rayburnin suvun elämää.
Toinen kausi ei niinkään tarjoa uutta juonta, vaan enemmänkin jatkaa ja laajentaa entistä tarina-aihiota. Tuttua kuviota käydäänkin läpi muun muassa takaumien kautta, jotka niin ikään muistuttavat ensimmäisen kauden tapahtumista – paikoin kivuliaastikin.
Vaikka juoni ei sinänsä uusiudu, toinen kausi syventää sarjan hahmoja kiinnostavasti ja tarjoaa kyytipojaksi parikin kiinnostavaa käännettä. Tämä on tarpeen, sillä Bloodlinen tapahtumat ovat varsin arkisia ja sarjan ihmiset hyvin tavallisia. Täten pienestäkin joukosta ”taviksia” saadaan esille yllättävän paljon kiehtovaa ainesta.
Hankalasti pidettävä
Kuten ensimmäiselläkin kaudella, myös toisella kaudella on selkeät ongelmansa. Ensimmäinen näistä on sarjan hidastempoisuus ja näennäinen minkään tapahtumattomuus. Vaikka asiat etenevät, verkkaisuus on tosiasia.
Toinen taakka löytyy päähahmoista. Vaikka näyttelijät tekevät työnsä hyvin, päähahmot ovat sellaisia tapauksia, joihin ei halua sen enempää samaistua kuin kiintyäkään. Mitä enemmän esille tulee ikäviä piirteitä, sitä enemmän näille kykenee toivomaan kaikkea hyvää.
Bloodline onkin tavallaan hankala draama pidettäväksi. Sitä on helppo ja sujuva katsoa, mutta samalla siitä on vaikea innostua todellisella tunteenpalolla. Kaikesta huolimatta kymmenen noin tunnin mittaisen kakkoskauden katsoo mukisematta vaikkei kauden lopetus erityisen suuria odotuksia luokaan.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.