Mainos

Vaikka sarjamurhaajat eivät tietenkään ole tosielämässä millään tavalla mukavia tapauksia, television ja elokuvan puolella aiheesta ollaan sovitettu lukemattomia kiinnostavia tarinoita. Television puolella sarjamurhaajat nauttivat tällä hetkellä eräänlaista renessassivaihetta, sillä aiheesta tuntuu nousevan pinnalle uusia sarjoja jatkuvalla syötöllä. The Fall, Bosch ja Hannibal ovat vain muutamia esimerkkejä tästä kiehtovasta aihepiiristä parin viime vuoden sisällä.

Vuonna 2006 aloittanut Dexter sen sijaan oli aikaansa edellä. Se sai katsojansa kiinnostumaan paitsi aiheensa puolesta, myös siksi, että se teki päähahmosta, sarjamurhaaja Dexter Morganista sarjan kyseenalaisen sankarin. Dexter nauttikin kansainvälistä suosiota pitkään ja loppui vasta kahdeksannen tuotantokauden myötä. Ennen Game of Thronesia Dexter saikin nauttia kyseenalaisesta kunniasta ollessaan internetin eniten laittomasti ladattu sarja.
 
Dexterin kahdeksas kausi jatkaa seitsemännen kauden tapahtumista puoli vuotta myöhemmin. La Guerta on kuollut ja kuopattu, Debra Morgan on eronnut poliisista ja Angel Batista johtaa murharyhmäänsä. Kaikki muu onkin ennallaan, jopa tylsänpulskeasti siten. Jälleen kerran murhia tapahtuu hurjaa tahtia ja Dexter tekee päivätyötään ruumita kuvaten ja todisteita etsien. Alkuun meno vaikuttaa suorastaan puisevan tylsältä – ainakin noin Dexter-mittapuulla.
 
 
Verkkaisen alun jälkeen juoni nytkähtää liikkeelle ja uudesta asetelmasta saadaan jotain myös irti. Debran puuttuessa poliisitoimista hänellä on oma kuvionsa, joka virkistää muuten niin tuttua kuviota edes hieman. Dexterin elämään toisaalta ilmestyy historian sivuilta ihminen, jolla on ollut merkitystä Dexterin kasvamiseen ihmisenä ja sarjamurhaajana. Hiljalleen juonensilmukat alkavat kiristyä ja vaikka mukaan tulee uusia tekijöitä, kokonaisuus pusertuu piukemmaksi loppukliimaksia kohti mentäessä.
 
Valitettavasti sellaista ei oikeastaan koskaan saada ja kokonaisuus lopetetaan hieman väkinäisesti. On mahdotonta sanoa, mitä tekijät ovat ajatelleet, sillä Dexterin kahdeksas kausi on koko sarjan mittakaavalla sen huonoimmasta päästä olevaa antia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että itse lopetuskausi olisi huono, sillä Dexterin pitkäikäisyyttä on selittänyt juurikin sarjan pääosin korkea laatu. Tässä mielessä kausi on kuitenkin pettymys ja vaikka sarja tavallaan tyydyttävän lopun saakin, sarjan muuhun tasoon nähden se tuntuu laimealta pettymykseltä.
 
 
Näyttelijäkaarti vetää hommansa niin rutiinilla, ettei sillä saralla ole syytä moitteisiin. On ollut hauskaa huomata, miten luonnollisilta on ollut "kasvaa" katsojana kiinni keskushahmoihin kahdeksan kauden verran ja nyt lähes kymmenen vuotta alkamisen jälkeen heittää näille hyvästit. Dexterin kahdeksas kausi onkin juuri tässä mielessä olennaista katsottavaa sarjan faneille, sillä se on eräänlainen hyvästijättö kymmenien jaksojen mittaiselle sarjalle. Harmi vain, etteivät hyvästit herättäneet tämän suurempia tunteita.