Without Remorse -arvostelu – elokuva kuin Call of Duty -peli

Without Remorse sekoittelee klassista toimintaleffan peruskeittoa yhdistelemällä siihen takavuosikymmenten parhaita paloja ja rehellistä väkivaltaa.

Tom Clancyn Without Remorse (2021) on jatkumoa kirjailijan armeijaoperaatioille; Punaisen Lokakuun metsästys (1990), Näkymätön vihollinen (1992), Isku Kolumbiaan (1994), The Sum of All Fears (2002) ja Jack Ryan: Shadow Recruit (2014).

Without Remorse on ollut tuotannossa jo vuodesta 1994. Elokuva on kokenut jos jonkinlaisia peruuntumisia vuosikymmenestä toiseen ja nyt sen tarinastakin on jäljellä enää vain se yksityiskohta, että päähenkilö on Navy Seal -sotilas.

Elokuva seuraa tietenkin John-nimisen taistelijan edesottamuksia ja kostoretkeä, toimintaa täynnä olevassa seikkailussa, joka pitää yllättävän hyvin otteessaan.

Taattua Tom Clancya

Without Remorsen keskiössä on klassisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välinen kahakka. Tämä kulminoituu Syyriassa toimivaan Navy Seal -joukkoon, joka teloittaa venäläiset terroristit paikallisessa operaatiossa.

Kun arki koittaa ja solttujen uusi elämä Ameriikkojen arjessa alkaa, iskevät venäläiset silloin kuin he vähiten sitä odottavat. Ex-sotilaat teloitetaan yksitellen arkitoimintojen parissa. Hetkinen, mitenkäs tästä tulee Commando (1985) näin väkevästi mieleen?

Ainut, joka jää tiimistä henkiin, on toimintasankarien toimintasankari, John Kelly (Michael B. Jordan). Ja tietenkin hän on nimeltään John.

John kokee kuitenkin niin suuren menetyksen, että hänellä ei ole elämässään enää muita vaihtoehtoja, kuin ottaa oikeus omiin käsiinsä, kasata uusi tiimi ja lähteä kostamaan venäläisille amerikkalaisten kokema vääryys.

Kyllähän tätä katselee!

Without Remorse on tiukkaa ysäritoimintaa 2020-luvulla. Tom Clancyn kädenjälki näkyy kaikesta huolimatta selvästi. Sotilastoiminta on yksityiskohtaista ja uskottavaa. Päähenkilöt ovat kiinnostavia, vaikkakin myös vähän epäuskottavia.

Without Remorse muistuttaa tarinan asetelmaltaan vahvasti 1980-luvun toimintaleffoja. Samoin hahmojen dialogi. Vain kevyt kenttähuumori puuttuu. Se onkin harmi, sillä vakavuuden keskelle olisi kyllä mahtunut muutama typerä one-lineri.

Sen sijaan väkivalta on onnistuneen rajua. Asiat näytetään graafisesti. Kiitos tästä kuuluu suoratoistoensi-illalle, jossa ikärajalla ei ole niin suurta merkitystä kuin elokuvateatterienskareilla, joissa K-12-ikäraja tarkoittaa suurempia lipputuloja. Kun niillä ei ole väliä, voidaan tehdä juuri sellainen leffa, kuin ohjaajasta tuntuu.

Kannattaako ottaa haltuun?

Without Remorse on oiva actionpätkä, jonka kelpaa kyllä katsoa. Se kietoo imuunsa heti alkumetreiltä saakka ja pitää katsojan kelvollisesti nauliintuneena loppuun asti. Kunhan leffalta ei odottele liikoja, on se ihan ookoo perusviihdyke sotilastoiminnan nälkään.