Mainos
Rotterdamin savuisista kahviloista kömpii punasilmäisiä epäkuolleita ja vain Vertigo Gamesin pelistudio voi auttaa epidemian suhteen. Muutaman vuoden takainen Arizona Sunshine VR niitti mainetta, ja on jopa kulttiasteeseen siirtynyt virtuaalilasinen zombien lahtaus peli. Nyt VG:n uusin After The Fall VR iskee sinne, missä tuntuu, ja mitä onkin jo kaivattu. Vai onko?

Vertigo Games -pelistudion aiempi VR-zombieräiskintä Arizona Sunshine oli jättimenestys, ja sai myöhemmin moninpelipäivityksen. Siitähän se riemu sitten alkoi, ja sen myötä alettiinkin odotella Left 4 Deadin tyylistä VR-remuamista.

After The Fall on juurikin sitä, ja kaveriporukassa zombielaumojen lahtaaminen on parhaimmillaan.

Mainos

Mikä keissi?

Koskettavaa ja tunnelmallista tarinaa pelistä ei löydy, vaan perinteisellä maailmanlopun otteella homma etenee.

Tarinassa ihmiskunta on viturallaan ja epäkuolleet jytää. Immeiset on vajonneet maan alle turvaan, jota johtaa matriarkka Luna. Lunalla on tehtäviä, joita suoritellaan bottien tai muiden nettipelaajien kera.

Tehtävistä saa pojoja sekä diskettejä, joilla availlaan uusia aseita ja varusteita. Melko simppeliä soppaa. Se toimii.

Tuttuja

Anna beibi mä lahtaan!

Pelin hubi aukeaa pelaajan synnyttyä alussa oman punkan vierestä. Aulassa odottaa sankka sakki pelaajia ympäri maailman, heiluttaen villisti peukkuja sekä ilmapannen aulaan sijoitettuja arcade-pelikonsoleita. Tuntuu ihan kodolta siis.

Pakollisten alkututoriaalien jälkeen hubista voi käynnistää yhteistyö- ja PvP-tehtäviä, joista ensimmäinen on niin sanottua kampanjaa.

Pelaaja on nimetty Harvest Runneriksi, eli suomeksi sadonkorjuuravaaja. Homman idea on kerätä korjuuta mahdollisimman paljon tuhoten zombeja (joita peli kutsuu Snowbreedereiksi) putkimaisissa kentissä. Näitä korjuukenttiä on pelissä neljä ja PvP-karttoja kaksi. Pelattavaa riittää, mutta lisää on varmasti tulossa.

PvP:ssä taas pääsee testaamaan omat John Wick -taidot muita pelaajia vastaan.

Vihulaisia on kuusi erilaista. Se ei tunnu paljolta, mutta kun niitä tursuaa ovista ja ikkunoista kuin Herätkää-lehteä Oulunsalossa, on leikki kaukana. Mukana on tietenkin isompaa körilästä, joihin uppoaa lippaallinen jos toinenkin. Loppuvastuksia ei ole myöskään unohdettu.

Mikä maukkaampaa kuin napata ilmasta kaverin heittämä putkipommi ja nakata se perkeleiden niskaan nauttien lihanpalasateesta. Namskis.

Sklpörts!

Pyssyjä on mahdutettu mukaan myös kuusi kappaletta. Kilkkeitä on toistakymmentä, ja niillä voi tuunata aseitaan hubin verstaalla.

Kentistä löytyy vanhan liiton diskettejä, joilla saa liitännäisiä auki. Mitä vaikeammalla tasolla läpäiset kartan, sitä harvinaisempaa matskua on luvassa.

Aseskinejä on luvattu peliin tulevan yli 250 erilaista ja siksi onkin fiksua lisätä pelin julkaisuun lisänimike ”Launch Edition” – vai kertooko se siitä, että nykypäivän normi julkaista keskeneräisiä pelejä viherpestään jo tittelissä sillä After The FalliaKIN vaivaa lukuisat bugit.

Numeronäyttö on kätevä kilke joka kertoo montako kutia on jäljellä

Launch Edition world problems

Pelaajien on kerrottu menettäneen lukuisia saavutuksia, aseita ja pisteitä tuntien grindaamisen jälkeen vain, jos matsista lentää ulos pelin kaaduttua.

Graafisia vikoja esiintyy tekstuurien latausajoissa, vihollisten ja kanssapelaajien nykimisessä. Näistä viimeisimmät eivät kuitenkaan pelinautintoa kovin paljoa sammuttele.

Myös uskomattoman tiukat taskut pelaajilla on, sillä mukaan ei mahdu kuin kaksi käsiasetta tai yksi kahden käden luikutin. Vyölle voi iskeä pari tykkiä mutta tavaroita ei.

Jos kentästä löydät disketin, on se pidettävä sormien välissä koko kentän loppuun asti. Jos tiputat sen ja unohdat viiden sekunnin säännön, teleporttautuu disketti takaisin sinne, mistä sen löysit. Onko tämä sitten ominaisuus vai bugi, mutta perseestä se ainakin on.

Ohjaimissa ei ainakaan Oculus Rift S:llä todettu olevan minkäänlaisia ongelmia, mutta HTC Vivellä ehkä tärkein nappi, open menu ei toiminut testikerralla kuin kerran. Kyseisestä valikosta siis päästään säätämään grafiikat, mukavuusasetukset, sosiaaliset suhteet ja käytännössä kaikki moninpelisessio mukaanlukien.

After the Fall -pelissä oman päänsä voi työntää vaikka mörön perseeseen.

Grafiikkaa, ääntä ja mukavuutta

ATF:n grafiikat on suoraan Arizona Sunshinesta, mutta pimeämmällä twistillä. Peli näyttää ajoittain enemmän Back 4 Bloodilta kuin Left 4 Deadilta, mikä on ainakin kriitikon silmään namia. Synkät käytävät ja näyttävä valaistus tekevät tunnelmallisen fiiliksen, mutta pelottavaksi se ei juurikaan käy.

Äänimaailma pitää pintansa ja musat ovat pirun tiukat, aiheuttaen kielen siirtyvän suun keskiosaan.

Mukavuusasetuksilla saadaan matkapahoinvoinnista kärsivät pelaajatkin mukaan ja säätövaraa on riittävästi. Itse vetelen paljaalla, eli kaikki mukavuudet pois, täysi immersio ja ämpäri viereen.

Diippi tunnelma, bro!

Pukinkokonttiinko?

Joo, laita vaan. After the Fall on odotettu ratkaisu polttavaan tarpeeseen saada VR-tilassa pelattava yhteistyözombiräiske Left 4 Dead- ja Back 4 Blood -tyyliin. Se onnistuu siinä, mutta viilattavaa vielä on. Early Access olisi kriitikon mukaan realistisempi nimitys pelille.

Hintalappu on vielä sen verran raskas, että kannattaa odotella valmiiseen versioon, tai ainakin ison korjauspätsin tuloa.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
After the Fall
70 %
Edellinen artikkeliOdotettu Marvel-elokuva saapuu Disney+-palveluun tammikuun puolivälissä
Seuraava artikkeliAssassin’s Creed -tarinat jatkuvat ja tarustot yhdistyvät
Juha-Matti, eli kansansuulla Jusku, on Respawnin kokovartalokoomikkokriitikko, jonka kärkkäät ajatukset ja villit oivallukset tekevät peliarvioiden lukemisesta astetta hervottomampa. Jusku on myös yksi Respawn.fi Podcastin vakioäänistä. Myös aiheuttaa kaaosta lakkoilemalla ahkerasti!