Mainos
Armored Core 6: Fires of Rubicon on Dark Souls -peleistä tutun FromSoftwaren uusin mechapeli. Saako Armored Core 6 – kuten muut FromSoftwaren pelit – pelaajan heittämään ohjaimen seinään?

Kaupungin raunioissa paukkuu, kun mekaaniset Armored Core -taistelukoneet vilistävät pitkin tannerta ja räiskivät maisemat emmentaljuustoiksi. Jostain kauempaa kuuluu pahaenteistä ääntä joka lähestyy. Yhtäkkiä taivaalla on valtaisa alus, joka laukaisee taivaan ja maan täyteen tuliainesta. Kuolo, sama uusiksi checkpointista.

Väistelet talojen takaa, olet pikkuisen liian hidas. Kuolo, sama uusiksi.

Mainos

Lähestyt lentävää alusta tyhjentäen AC:si lippaat tyhjiksi. Olet vailla luoteja. Kuolo, sama uusiksi.

Tälläistä on Armored Core 6: Fires of Rubicon, joka jatkaa FromSoftwaren git gud -linjalla, olematta kuitenkaan yhtä armoton kuin firman Dark Souls -pelit.

Burn, baby burn

Rubicon 3 -planeetalla kaikki haluavat Coral-nimistä ainetta. Coralin piti olla ihmiskunnan avain tieteelliseen kehitykseen, mutta sen sijaan se sytytti Rubiconin ja lähitähtijärjestelmänsä tuleen.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin augmentoitu palkkasoturi c4-621 salakuljetetaan Rubiconille pomonsa Handler Walterin toimesta. Rubiconilla soditaan viimeisistä Coral-aineksista, ja siinä sivussa hämärähommia tekevälle c4-621:lle riittää keikkaa.

Tanner tärisee kun AC:t ottaa yhteen

AC6 on mechataistelupeli. Toisin kuin FromSoftwaren Dark Souls -peleissä, tai Elden Ringissä, ei AC6:ssa ole yhtä yhtenäistä maailmaa, vaan peli etenee tehtäväpohjaisesti. Tehtävät voivat olla isoilla aukeilla alueilla Rubiconilla, tai tiiviissä tunneleissa jonkin rakennuksen sisällä, tai jotain tästä välistä.

Alueilla on paljon helposti tuhottavaa tykinruokaa. Pikkupomot antavat isompaa haastetta ja isot loppuvastukset heittävät seinän pystyyn vaikeudessa niin nopeasti, että kloorivalkaistut hampaat vain kolisee vauhdeissa.

Armored Core 6:ssa AC:iden ohjaaminen on varsinainen ilo, joskin vetää sormet solmuun alta aika yksikön. Liipasimet toimivat kummankin AC:n käden aseen laukaisemiseksi, ja olkanapit kummankin olka-aseen laukaisemiseksi. Tämän lisäksi on boostia, väistö- ja hyppynappia. Taistelut vaativat varsinkin loppuvastuksissa melkoista sormiakrobatiaa.

AC6 on kohtalaisen armoton peli, mutta reilu, kuten FromSoftwaren-pelit yleensäkin.

Tarinaa peli kuljettaa lähinnä radioviestein ja pääpaino tuntuukin olevan enemmän AC:iden rakentelussa, parantelussa ja tehtävissä suoritetettavassa toiminnassa, kuin tarinan seuraamisessa.

AC:iden rakentelu tapahtuu eri osista, ja pääasiassa meininkiä on suoraviivaistettu aiempiin osiin verrattuna. Napin takaa tosin löytyy tarkemmat arvotilastot AC:taan varten, jos haluaa kunnolla min-max-viritellä.

AC:iden rakentelu on vähintään yhtä hauskaa, kuin niiden käyttäminen taistelukentillä. Eri kentät vaativat erilaiset lähestymistavat, joten AC:iden virittelyä pääsee harrastamaan paljonkin.

Mun robotti on kauniimpi kuin sun robotti.

Armored Core 6: Fires of Rubicon näyttää ihan kelvolta, ainakin pelin nimeä kantavien Armored Corejen suhteen. Kentissä on pieniä yksityiskohtia, mutta kun maisemaa katsotaan isojen laitteiden vinkkelistä, jää maisemat hyvin toissijaisiksi.

Rakenteluvaiheessa pääsee näkemään paljon yksityiskohtia, jotka superkineettisessä taistelussa helposti jäävät toissijaisiksi.

Musiikillisesti AC6 on aika minimalistinen. Ääniefekteissä jytisee aseiden jylinä, mutta valitusta perspektiivistä johtuen jytinän määrästä tuntuu puuttuvan pikkuisen munaa. Lopputulos on täten ripauksen verran liian kliininen.

Kannattaako ostaa?

Armored Core 6: Fires of Rubicon on mechataisteluita mechataisteluista tykkääville. Se on suoraviivaisempi kuin edeltäjänsä ja toimii eräänlaisena soft rebootina. Se on vaikea. Aivan tajuttoman vaikea ja se ottaa pelaajalta luulot pois jo ensimmäisen tehtävän aikana. Armored Core 6:n vaikeusaste käyrä suhteutettuna tykinruuan ja loppuvastusten välille olisi voinut olla hieman loivempi, eikä niin eksponentiaalinen kuin se nyt on.

Armored Core 6 vaatii pelaajalta sen, että tykkää mechojen virittelystä ja mechoilla taistelusta, sekä ei lannistu siitä että tulee kuolemaan usein ja usein ja usein. Ihan kaikille se ei sovi, mutta niille jotka moisesta tykkäävät pääsevät nauttimaan Armored Core 6:n tiukasta mechatoiminnasta.

Peli myös tarjoaa new game + ja ++-osuuksissa lisää sisältöä, jota ekalla läpipeluulla ei löydy, joten pelistä on parempi tykätä, jos aikoo nähdä kaiken mitä se tarjoaa.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Armored Core 6: Fires of Rubicon
85 %
Edellinen artikkeliGTA 6:sta löydettiin uusi kuvankaappaus, jonka Rockstar unohti poistattaa verkosta
Seuraava artikkeliThe Crew Motorfest -arvostelu – Forzan haastaja saapui Pleikkarille
Juhani Kakko
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.
armored-core-6-fires-of-rubicon-arvosteluTiukkaa Armored Core mechataistelutoimintaa sekä vanhoille faneille, että uusille aroille tulokkaille. Vaikea kuin hiihtäminen hirsillä pyöröovista sisään, mutta palkitsee sitkeyden.