Mainos
Mario Golfia on pelattu konsoleilla Nintendo 64 -ajoista lähtien, ja kävipä Mario ennen tätäkin Nintendon Golf-peleissä vetämässä muutaman varvin (Golf 1984, NES). Tällä kertaa Mario ja kumppanit pääsevät kirjaimellisesti juoksujalkaa viheriöllle puttailemaan ballsseja reikään ja päitään yhteen Mario Golf: Super Rush -pelissä.

Mario Mario, ystävien kesken Mario, tuo lähes kaikkien tuntema sinisiin haalareihin ja punalippikseen pukeutunut putkimies on tuttu monenmoisesta oheisviihteestä prinsessan pelastelun lomasta. Mario viettää vapaa-aikaansa ajamalla kartingia, pistämällä lautapelipartyt pystyyn, osallistumalla ohimennen olympialaisiin ja pelaten golfia. Mario on tuttu kasvo Nintendon Mario Golfin viheriöillä jo vuodesta 1999.

Mario Golf -sarja debytoi siis vuonna 1999 Nintendo 64:lla Camelotin kehittämänä. Tässä pelisarjassa pelaaja pääsee valitsemaan Marion lisäksi Mario-peleistä tuttuja hahmoja joilla sitten hypätään viheriölle palloja nakkelemaan mailojen kera.

Mainos

Kuudennessa Mario Golf: Super Rush -pelissä pelaajat pääsevät ensimmäistä kertaa nauttimaan Speed- ja Battle Golfista. Kumpaisessakin palloja ei lyödä pelkästään omalla vuorollaan, vaan kaikki pelaajat lyövät heti kun mahdollista ja juoksevat pallonsa perään. Speedissä on Mario Kartin sävyjä ja Battlessa tietty enemmän taistelua alueista.

Tartteeks stoorii?

Mario pelaa Golfia. Kamut myös. Tarinatilassa pelaajan tekemä Mii-hahmo pääsee seikkailemaan eri radoilla, suorittaen eri tehtäviä ja pelaten eri reikiä. Tarinallisesti Mii-hahmo haluaa päästä Pro-pelaajaksi ja tielle saapuu erilaisia hupaisia esteitä.

”Kuudennessa Mario Golf: Super Rushissa pelaajat pääsevät ensimmäistä kertaa nauttimaan Speed- ja Battle Golfista”

Svingijengi vauhdissa jälleen

Aikaisemmissa Camelotin kehittämissä Mario Golf -peleissä lyönnit olivat kolmen napin kliksuttelun summa, nyt lyönteihin tarvitaan vain kaksi, ja valittu maila, vallitseva tuuli, sekä maasto vaikuttavat tarkkuuteen. Lyöntimittari on pystysuorassa ja sen yläkärjestä näkee helposti kuinka todennäköisesti pallo lähtee viettämään ei haluttuun suuntaan.

Eri hahmoilla on erilaiset vahvuudet ja ne heijastelevat aiemmista Mario-sporttipeleistä tuttuja vahvuuksia ja heikkouksia. Suoraviivaisemmin hahmon koko viittaa pitkälti siihen miten hahmo pelaa, Marion ollessa keskiverto hyvä kaikessa. Pelaajan Mii-hahmosta voi tulla hieman ylivoimainen, kun koko tarinatila on pelattu läpi. Jokaisella hahmolla on oma erikoislyöntinsä, mitä voi käyttää kisan aikana, koska miksipä ei?

Normipelitila seurailee Golfin sääntöjä, jokaisen lyödessä vuorollaan. Kentissä on asetettu PAR, joka on tavoitelyöntimäärä kyseisellä reiällä. Lopuksi katsotaan kuinka paljon yli tai alle PARin kukin pelaaja pääsi. Lyöntipelissä lopuksi lasketaan kaikkien lyöntien määrät ja katsotaan kuka pelaajista on voittanut.

”Tarinatila on ihan nokkelasti kirjoitettu ja toimii tavallaan pidennettynä tutoriaalina”

Speed Golfissa pelaajat lyövät aina kun mahdollista ja juoksevat kilpaa kohti palloaan. Matkalla olevat tavarat voivat auttaa pelaajia toimimaan nopeammin. Tässä pelimuodossa on Mario Kartin huumaavaa tuntua yhdistettynä Golfin tarkkuuteen ja meiningissä on sopivaa sekopäisyyttä kaverien kesken.

Battle Golfissa neljä pelaajaa kisaa stadionilla, missä on yhdeksän reikää. Kun joku on saanut pallonsa reikään, jää se reikä pois käytöstä. Pelaajien on siis taktikoitava ja tarkkailtava mihin suuntaan lyöntejä kannattaa ruiskia. Jälleen kerran kaverien kanssa mukavan sekopäistä.

Tietokonepelaajia vastaan Speed ja Battle Golf eivät ole niin hauskoja tietenkään, mutta tekoäly tekee ihan oivaa työtä, jotta siitä saa sopivasti haastetta.

Tarinatila on ihan nokkelasti kirjoitettu ja toimii tavallaan pidennettynä tutoriaalina. Tämä on tuttua muistakin Camelotin Mario-urheilupeleistä.

Titityy, SHH!

Äänimaailma normigolfissa on seesteistä niin kuin pitääkin ja hulvattomampaa Speed- ja Battle Golfissa.

Graafisesti peli näyttää ihan kelvolle Mario-urheilupelille. Jos on nähnyt aiemmat Switch Mario-spin off -pelit, on nähnyt tämänkin.

Ärsyttävintä pelin tarinatilassa on NPC-hahmojen tauoton Super Mario -pelien äänien toistelu. Pelaajan pitää valmistautua kuuntelemaan ”Hei! Ehhei! Hei”, ja muita yhtä symppiksiä, mutta nopeasti ärsyttäväksi käyviä huudahduksia jokaisen tekstiruudun jälkeen.


Maila tanaan

Onneksi Mario Golf: Super Rushissa lyöntimekaniikka ohjaimen nappien kanssa tuntuu ihan toimivalta. Liikeohjauskin on mahdollinen. Liikeohjauksella pelaaja pääsee Joy-Conia svingaamalla lyömään palloa. Paperilla kuulostaa unelmalta, mutta toimii käytännössä jotenkin aivan perseelleen. Itse en ainakaan päässyt vetäisemään kunnolla kohti ammottavaa reikää, vaan käytännössä käytin enemmän aikaani nuohoamalla pusikoissa epätarkan mailankäytön takia.

Kentät ovat onneksi hauskoja, ja niissä on omanlaistaan Mario-persoonaa mukana. Golf-simulaatiota odottavien kannattaa kääntyä muiden pelien puoleen, sillä Mario Golf: Super Rushissa pelataan Golfia jopa Mario Odysseysta tutun New Donk Cityn kaduilla.

Viheriölle?

Mario Golf: Super Rushia voi suositella Mario-urheilupelien ystäville, hauskasta golfista kiinnostuneille ja Mario-faneille ylipäänsä. Mikään simulaattori tämä peli ei ole, joten sellaiset golf-vietit kannattaa hakea muista peleistä.

Mario Golf: Super Rush on ihan kelpo huumoripitoinen golf-hassuttelu, joka jaksaa pitää pelaajan kevyen huvittuneena ja aavistuksen keskittyneenä.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Mario Golf: Super Rush
69 %
Edellinen artikkeliGran Turismo 7 vie PS5-pelaamista pykälän eteenpäin – tällainen on odotettu autopeli
Seuraava artikkeliUusi vihje herättää kysymyksen: sijoittuuko GTA 6 vuoteen 1998?
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.