Viime vuotinen änäri petti julkaisussaan monet. NHL 16 ei petä – samalla saralla.
Viime syksynä julkaistu NHL 15 toi Änärin uudelle konsolipolvelle, mutta tuotti monelle fanille karvaan pettymyksen, köyhemmällä tarjonnallaan. Puttuuneita ominaisuuksia saatiin kyllä sitten päivityksien muodossa mukaan jäälle, mutta monelle NHL 15 oli silti pettymys.
No, siitä on helppo parantaa ja se taisi olla EA:n suunnitelmakin. Tänä vuonna kaikki vanhat pelimuodot ovat mukana ja pelattavaa riittää NHL:stä kotimaan Liigaan.
Peruspelimuotoja verkkopelaamisen lisäksi ovat Be a Pro, jossa pelaaja luo oman Pekka Pyllynallensa ja lähtee tämän kanssa niistelemään Amerikan kuuluisimpia jäitä. Pelin voi aloittaa joko kokonaan pohjalta tai loikata suoraan suosikkijoukkueeseensa, suosikkipelipaikalle. Oma hahmo on ainoa jota ohjataan, joten vaihdot ja jäähyt lusitaan kiltisti kaukalossa. Onneksi pelimekaniikka on rakennettu hyvin, joten vaihtopenkkiä lämmittäessä ei ehdi tylsistyä ja kentälle pääsee halutessaan varsin usein.
Toinen pääpelimuoto on perinteisempi pudotuspelimuoto, jota voi kustomoida mieleisekseen, joukkueiden ja keston saralla. Tämä pelimuoto toimii perinteiseen NHL-tyyliin, jossa pelaaja kontrolloi jokaista pelaajaa. Sama koskee näytösotteluita ja muita peruspelimuotoja.
Myös managerointi on mukana, mutta se vaatii omanlaisensa innostuksen, eikä allekirjoittanut pystynyt sen tuomiin elämyksiin tänäkään vuonna. Be a GM on silti laadukas, mutta valitettavan kuivakka pelimuoto.
Turun Palloseuralla on virtuaalijääkiekossa oikeaan Liigaan verrattuna huomattavasti suuremmat mahdollisuudet voitokkaaseen kulkuun.
Pelin kontrollit ovat jo vuosia olleet timanttia, joten melko vahvasti voisi väittää sen kehityksen olevan lähes tiensä päässä. Edellisvuoden versioon nähden eroa ei ole, ja pelaaja tuntee välittömästi olonsa kotoisaksi. Ohjainmalleja on kolme, joista veteraanit ja jonnet löytävät takuulla omansa. Allekirjoittanut suosii selkärangasta löytyvää NHL 94 -mallia, jonka ansiosta maaleja syntyy vaikeustasosta huolimatta varsin kivuttomasti.
NHL 16 on varsin pieni päivitys verrattuna viime vuoteen. Suurin ja näkyvin uudistus on opastaminen ja valmennuspalaute. Pelikenttä on nyt pullollaan mittareita, joiden ansiosta pelaaja näkee välittömästi milloin sujuu hyvin, milloin paitsio kolkuttelee, tai milloin mokaillaan ja mistä se johtuu. Tämän lisäksi väliajoilla ja ottelun päätteeksi tarjoillaan suurempaa palauterinkulaa, josta nähdään todella tarkkaan missä on kehittämisen varaa ja mitkä asiat ovat pirullisen hyvin kisakintaassa. Vaikeustasoa muuttamalla vihreät palautekiemurat muuttuvat kuitenkin nopeasti punertaviksi.
Toinen suuri uudistus koskee yleisöä. Yleisö on nyt ulkonäöltään aidompaa ja elävämpää, ja äänimaailma on todella uskottava. Mikään ei ylennä mieltä siten, kuten villinä mylvivä uusi Änäriyleisö, jonka variaatiot ja reaktiot ovat käsittämättömän hienoa kuultavaa (vaatii tietysti hyvän kotiteatterin).
Mikäli NHL 15 löytyy hyllystä, tarjoilee NHL 16 varsin vähän uutta. Tekoäly kamppailee vanhojen ongelmiensa kanssa, pelimuodot ovat identtisiä, kontrolleissa ei ole muutosta ja grafiikkakin on samaa kuin viime vuonna. Toiset kuitenkin haluavat aina pelata tuoreinta painosta ja se on ymmärrettävää, mutta todellisia järkisyitä ei viime vuoden version omistajille, uuden vaihtamiseen ole tarjota. Ensi vuonna Änäri viettääkin juhlavuotta, joten toivottavasti silloin saadaan jäälle jotain todella mullistavia uudistuksia, esimerkiksi veristen loukkaantumisten tai häiriköivien känniääliöiden muodossa.
