Halloween lähestyy, ja moni kaivaakin tällä viikolla esiin lempparikauhuelokuvansa. Samsungin teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista katsoo kauhuelokuvia joko harvoin tai ei ollenkaan. Epämiellyttäviä kauhun tuntemuksia väistävien kannattaakin pysyä etäällä tuoreesta lyhytelokuvasta, joka on luotu mahdollisimman pelottavaksi suomalaisen psykologisen tutkimuksen perusteella.
Moni meistä tuntuu jahtaavan viihdettä, joka tuottaa kehollisia reaktioita, kuten sykkeen kohoamista, kylmää hikeä ja jopa paniikin tuntemuksia. Kauhun kaipuu kulminoituu luonnollisesti Halloween-viikolla.
Kyselytutkimuksesta selviää kuitenkin, että vain joka viides (20 %) suomalainen on kauhuelokuvien suurkuluttaja. 52 % katsoo kauhuelokuvia vain harvoin tai erittäin harvoin, ja 27 % ei katso koskaan.
Vastaajat, jotka eivät katso lainkaan kauhuelokuvia, kertovat pääsyyksi sen, että katselu tuntuu epämiellyttävältä (54 %). 41 % taas ei arvosta kauhuelokuvien tarinoita, ja 21 % kertoo saavansa katselukokemuksesta painajaisia. Kauhuelokuvia edes toisinaan katsovat taas altistavat itsensä pelon kokemuksille ennen kaikkea irtautuakseen hetkeksi todellisuudesta (35 %).
Teknologialla on ratkaiseva merkitys kauhuelokuvissa
Saadakseen selville, mille tekijöille hyvä kauhuelokuvaelämys perustuu, Samsung otti yhteyttä professori Lauri Nummenmaahan, joka on yksi maailman tunnetuimmista psykologian, neurotieteen ja kauhun tutkijoista. Professori Nummenmaa tutkii, miten kauhuelokuvat vaikuttavat ihmisen psyykeeseen.
– Lukuisat tekijät vaikuttavat siihen, minkä koemme pelottavaksi kauhuelokuvissa. Kun aistien perusprosessien, emotionaalisen prosessoinnin ja ihmisen sosiaalisten piirteiden tutkimus yhdistetään äänen ja kuvan suunnitteluun, on mahdollista luoda erittäin tehokas elokuvakokemus. Hyvän kauhuelokuvan luominen ei ole vain taidetta, vaan suurelta osin myös tiedettä, sanoo Nummenmaa.
Nummenmaan tekemä tieteellinen julkaisu korostaa yksityiskohtaisten kuvien ja grafiikan merkitystä sekä sitä, että suuret näytöt ja äänijärjestelmät ovat suositeltavia immersiivisen kauhuelokuvakokemuksen saavuttamiseksi. Kauhuelokuvissa ääniraitaa käytetään katsojan huomiokyvyn ja tunteiden hallintaan. Yksi esimerkki tästä ovat matalataajuiset äänet, jotka ovat ihmisten tyypillisen kuuloalueen ulkopuolella. Vaikka ääntä ei kuule, sitä voidaan käyttää aiheuttamaan epämiellyttäviä tunteita, pahoinvointia ja ahdistusta.
– Ei ole luultavasti toista lajityyppiä, jossa korkealaatuinen ääni- ja tv-tekniikka olisi yhtä tärkeää kuin kauhuelokuvissa. Samsungin huipputeknologialla, muun muassa 8K-televisioilla, voidaan tuottaa entistä syvempi todellisuuden tunne. Lisäksi tilaäänillä varustetut soundbar-kaiuttimet saavat äänen kuulumaan paikoista, jotka vahvistavat kauhuelämystä, sanoo Samsungin AV/TV-myyntipäällikkö Markus Nummisalo.
Lyhytelokuva, joka asettaa tieteelliset tutkimustulokset koetukselle
Jotta professori Nummenmaan tutkimustulokset voitaisiin todentaa, palkittu ohjaaja ja kauhuelokuva-harrastaja Gustav Egerstedt loi lyhytelokuvan tieteellisen julkaisun tuloksiin perustuen. Lopputuloksena on painajaismainen elämys, joka maksimoi pelon tunteen tarinallisuuden sijaan keinoilla, jotka perustuvat nykyaikaisen tieteellisen tutkimukseen.
Tutkimustulosten perusteella elokuvaa ei voi missään nimessä suositella useimmille suomalaisille. Kokemuksen pariin rohkenevien taas kannattaa katsoa lyhytelokuva televisiosta, jolla on korkea resoluutio ja suuri näyttö. Elokuvaa tulisi myös katsella suurella äänenvoimakkuudella, mieluiten äänijärjestelmällä, jossa on mahdollisuus tilaäänen sekä matalataajuuksisen äänen toistoon.
Lue tieteellinen julkaisu tästä.
Poimintoja kyselytutkimuksen tuloksista:
- 20 % suomalaisista katsoo kauhuelokuvia usein tai erittäin usein. 52 % katsoo kauhuelokuvia harvoin tai erittäin harvoin, ja 27 % ei katso koskaan.
- Naisten keskuudessa kauhuelokuvien täysi välttely on yleisempää (35 %) kuin miesten (20 %)
- Useimmat kauhuelokuvia katsovat nimeävät katsomisen syyksi sen, että kauhuelokuvat antavat mahdollisuuden irtautua todellisuudesta (35 %). Toiseksi yleisin syy on tylsyyden tai rauhattomuuden helpottaminen (26 %).
- Kauhuelokuvien katselusta seuraavien kehollisten reaktioiden joukossa yleisimmiksi suomalaiset nimeävät kohonneen sykkeen (35 %), epämukavuuden tunteen (31 %) ja adrenaliiniryöpyn (23 %).
- Suomalaisten mielestä äänenlaatu (43 %) ja kuvanlaatu (27 %) ovat kaksi kolmesta tärkeimmästä ulkoisesta tekijästä, jotka määrittävät kauhuelokuvan tai -sarjan pelottavuuden. Kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi nousee katseluympäristö (45 %).
Otteita Nummenmaan julkaisusta:
- Mitä todentuntuisempia elokuvan tapahtumat ovat, sitä voimakkaammin aivomme reagoivat niihin. Elokuvat voivat mennä pidemmälle kuin mitä todellisessa maailmassa on mahdollista, mutta eivät liikaa. Hyvät kauhuelokuvat voivat herättää aivojemme pelko- ja ahdistuskytkimet samalla tavalla kuin todelliset vaaratilanteet.
- Elokuvan tapahtumien on läpäistävä aivojen ”todellisuuden tarkistusjärjestelmä”, ennen kuin uskomme ne.
- Pelko tuntemattomasta on kaikkein voimakkain pelko, joten uutuudenviehätys ja shokit ovat luontainen osa kauhuelokuvaa.
- Uhkaava epävarmuus ja jännitys lisäävät katsojien uskoa yliluonnolliseen.
- Katsojat ymmärtävät elokuvahahmojen tunteita. Haavoittuvat hahmot lisäävät siten yleisön pelkoa. Esimerkiksi lapset tai kokemattomat henkilöt koetaan suojaamattomiksi uhkilta.
- Pelossa ajoitus on kaikki kaikessa. Kun elokuvan tunnelma vaihtuu ajoittain neutraaliksi tai jopa positiiviseksi, yleisö on taas mahdollista yllättää äkillisellä pelolla.
- Ihmisen kaltaiset hahmot putoavat niin sanottuun ”outoon laaksoon”: kun jokin on hyvin lähellä ihmistä, mutta aivot eivät usko sen olevan totta. Zombit, haamut ja muukalaiset laukaisevat siten tiedostamattomasti aavemaisia levottomuuden ja pelon tunteita, koska aivomme hämmentyvät, ovatko he todella ihmisiä vai eivät.
- Äänisuunnittelu mahdollistaa jännityksen ja ahdistuksen epäsuoran manipuloinnin. Katsoja käsittelee jatkuvasti akustista tietoa, ja sitä voidaan käyttää hallitsemaan huomiota ja tunteita. Synteettisiä ääniä ei voida tunnistaa, ja matalataajuiset äänet lisäävät edelleen epämukavuutta.
- Kun pelkäämme, aivomme keskittyvät näkemäämme ja sen luomiin tunteisiin, mikä tarkoittaa, että elokuvaa samanaikaisesti katselevien ihmisten aivotoiminta synkronoituu. Tämä tarkoittaa, että meistä tulee väliaikaisesti samanlaisia, kun katsomme kauhuelokuvia yhdessä.
Tietoa tutkimuksesta
Samsungin tilaamana Kantar Sifo on tehnyt Suomessa väestöä kansallisesti edustavan 1000 vastaajan kyselytutkimuksen. Vastaajien iät olivat 18–79, ja tutkimus tehtiin 24.–31. elokuuta 2020.
