Timo Porola (Samuli Edelmann) on pianisti, joka elänyt koko ikänsä vailla isää. Yhtenä päivänä hänen oven taakseen ilmestyy pummin oloinen mies Leo (Vesa-Matti Loiri), joka kertoo olevansa miehen isä. Avioeron keskellä oleva Timo ei tiedä miten suhtautua vieraaseen. Leo ja Timo lähtevät kuitenkin road tripille, jonka aikana vanhat salaisuudet paljastuvat.
Kaksi vahvaa näyttelijää suorittavat roolinsa erittäin hyvin ja koskettavasti. Vesa-Matti Loirin Vesku-dokumentin luultiin jäävän miehen viimeiseksi joutsenlauluksi, mutta vanha Uuno köröttelee edelleen eteenpäin.
Elokuvassa käsitellään koskettavasti juurettomuutta ja epätietoisuutta omasta menneisyydestä. Koko elokuva on oikeastaan matkaa menneisyyden ja nykyisyyden rajamailla. Matkan aikana paljastuu asioita, jotka saavat Edelmannin hahmon miettimään koko identiteettinsä uudelleen. Perintö, jonka Leo pojalleen jättää ei ole maallista mammonaa, vaan jotain paljon suurempaa ja arvokkaampaa.
On hieno nähdä kaksi teatterin ja musiikin ammattilaista samassa elokuvassa. Kahden pitkän linjan taitelijan kemiat sulautuvat hyvin yhteen ja he luovat uskottavan esityksen rooleillaan. Jotain kuitenkin jää puuttumaan. Elokuva viihdyttää ja koskettaa, mutta se viimeinen silaus on jäänyt tekemättä.
Ekstroista löytyi vain traileri, tiiseri ja muutama kuva kuvauksista. Ekstroihin olisi hyvin voinut tehdä dokumentin elokuvan kuvauksista ja vaikka Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmanin yhteisen musiikkivideon. On erittäin suuri pettymys, ettei lisämateriaaleihin ole panostettu.
SS
