Kassie Larson (Jennifer Aniston) on nelikymppinen sinkkunainen, jonka biologinen kello tikittää hurjaa vauhtia. Lapsi on saatava ja tehtävä nyt ja heti, riippumatta siitä onko saatavilla miestä vai ei. Kassien paras ystävä Wally (Jason Bateman) ei ole oikein vakuuttunut ajatuksen järkevyydestä, mutta suostuu kuitenkin tulemaan Kassien siemennysjuhlaan, jossa hurjan dokaamisen sivussa siemenmieheksi valittu Roland (Patrick Wilson) heittää lastit kuppiin, josta Kassie voi sitten sujauttaa ne sisäänsä yön pimeinä tunteina.
Homma lähtee hyvin käyntiin, kunnes luontaistuotteiden ja erityisen huolellisen alkoholinnauttimisen yhteisvaikutuksesta vahvasti päihtynyt Wally päätyy väärään vessaan. Kupissa hyllyvä tavara on kiinnostavaa katsoa lähietäisyydeltä, mutta mämmikouraisuus ottaa vallan ja vastalypsetty siemenneste lentää lavuaariin. Uuden siemenlastin tekemiseen ei onneksi mene kuin tovi, kun naistenlehden kannessa on viehko vanhemmanpuoleinen aamu-tv:n juontaja.
Seuraavana aamuna pahoinvointi on melkoinen, ja edellisen illan tapahtumat ovat pyyhkiytyneet mielestä täysin. Muutaman viikon kuluttua raskaana oleva Kassie muuttaa takaisin lähelle vanhempiaan, ja ystävysten välinpito viilenee viideksi vuodeksi. Kun Kassie vihdoin muuttaa töiden perässä takaisin, alkaa Wally huomaamaan tiettyjä yhtäläisyyksiä hänen ja Kassien pojan Sebastianin (Thomas ja Bryce Robinson) välillä. Isäksi tunnistautumisen kuviota vaikeuttaa Kassien viehtymys siemenmies Rolandiin, ja Rolandin into oletettuun poikaansa.
Vaihtamalla paranee on ehkä maailman epäonnistuneimmasta nimikäännöksestä huolimatta yllättävän viihdyttävä elokuva. Aniston on taas saanut perinteisen sählärin roolin, mutta tällä kertaa sähläystä ei viedä yli, vaan se pysyy samaistuttavuuden rajoissa. Myös muut näyttelijät pysyvät rooleissaan hyvin. Ainoa häiritsevä tekijä on nuorempaa Sebastinia näyttelevän Thomaksen silmät. Miten ihmeessä kahden sinisilmäisen lapsella voisi olla syvän tummanruskeat silmät? Muuten Sebastian on hahmona ihanan vakava, ja hyvin uskottava.
Käsikirjoitus on elokuvassa toimiva. Vaikka loppuratkaisu on tiedossa jo alkuhetkestä, ei se vähän hassussa romanttisessa komediassa haittaa. Elokuva ylitti sitä kohtaan asetetut, Anistonin osallisuudesta johtuvat nollaodotukset helposti. Silti Vaihtamalla paranee jää tavallisen "ihan kiva" -kaman tasolle, jota katsoessa ehdottomasti tarvitsee jäätelöä tai sipsejä tai vaihtoehtoisesti muuta kivaa näpertelyä. Pikkupuuhan ohella elokuva on oikein maukasta viihdettä, joka jaksaa ilostuttaa arvattavuudesta huolimatta.
Blu-ray -version kuva ja ääni hipoo täydellisyyttä, mutta bonusmateriaalia levyllä ei ole lainkaan.
HL
plussat:
+ lapsi oli söpö
+ siemenbileet
+ Wallyn yritteliäisyys
miinukset:
– Roland on urpo
– rypistynyt Aniston
– yksinhuoltajuus näyttää helpolta
