Batman naaraa arkkivihollisensa Jokerin kiinni, ja toimittaa tämän Arkhamin vankimielisairaalaan. Jo heti kättelyssä kaikki menee keturalleen, sillä Jokeri on järjestänyt yhdessä tyttöystävänsä Harley Queenin kanssa väijytyksen. Vartijat tapetaan ja vangit vapautetaan. Alkaa Batmanin taisto pahaa vastaan Arkahamin hullujenhuoneella.
Meininki alkaa heti kättelyssä tappelemisella, sen jälkeen alkaa hiippailu ja salapoliisintyö. Tämä kaikki on toteutettu uskomattoman hienosti ja pelaaja voi todella kokea olevansa yön musta lateksipukuinen kostaja.
Ohjaus on toteutettu erittäin hienosti. Battis pysyy lapasessa tilanteessa kuin tilanteessa ja lepakko-työkaluja on helppo operoida taisteluidenkin lomassa. Myös Läderlappenin vaijerityöklut on käytössä, eli nahkaviitan voi hilata korkeuksiin vaikka kesken pahimman taistelun.
Audiovisuaalisuudessa on myös onnistuttu. Grafiikka on parasta mahdollista ja äänimaailma toimii täydellisesti. Kunnon kotiteatterilla monikanava-DTS tuo uskomattoman aidon tilantunteen ja selän takana rapisevat nitkahdukset saavat pulssin kohoamaan lähes rasvanpolttolukemiin.
Peli on loistelias juuri sen takia ettei se perustu mihinkään tiettyyn elokuvaan tai tv-sarjaan. Peli on rakennettu omasta itsenäisestä käsikirjoituksesta ja visuaalisuus perustuu alkuperäissarjakuvaan. Peli soveltuu siis erinomaisesti kaikille vähäänkään Bätsmänistä diggaaville sekä ultimaattisille hardcorefaneille.
Batman: Arkham Asylumista on saatavilla myös 3D-versio, joka vaatii 3D-television ja shutterlasit.
Kristian Eloluoto