Destiny 2: Lightfall -lisuke vie pelaajat cyberpunkahtaviin kaupunkimaisemiin. Tuoko Neomuna-niminen kaupunki nimensä mukaisesti uutta munaa Destiny 2:n pelimaisemiin, vai jääkö pelaajalle käteen vain kylmää kokkelia?
Halo-pelisarjasta ja Destiny 1- & 2 -peleistä tuttu Bungie tuo alunperin vuonna 2017 ilmestyneelle Destiny 2:n kuudennelle vuodelle hieman neonhohtoista cyberpunkahtavaa kaupunkimaisemaa Lightfall-lisukkeen muodossa.
Destiny 2 oli alunperin pay to play -peli ilmestyessään, ja muuttui myöhemmin free to play -peliksi. Pelin omistaminen ja pelaaminen ei maksa siis mitään, mutta melkeinpä kaikki muu tässä game as service -pelissä sitten maksaakin.
Destiny 2 on avoimehkon pelimaailman ensimmäisen persoonan räiskintäpeli, jossa on PvE- ja PvP-peliominaisuuksia.
Lightfall-lisuke jatkaa Destiny 2:n tarinaa The Witch Queen -lisukkeen jälkimainingeissa ja vie pelikauden kuudennelle vuodelle.
Witness me!
Lisäosan tarinassa Guardianit, tarinan valoa kantavat hyvikset, ovat helisemässä pahaenteisen ja savuavan pään omistaman Witnessin uhatessa. Neptunukselta löytyy salainen teknologisesti kehittynyt Neomuna-kaupunki, joka on välietappi lopun alkua säätävälle Witnessille ja hänen opetuslapselleen, karkotetulle Cabalin keisari Calukselle. Guardianit tekevät kaikkensa, jotta Witnessin, Caluksen ja heidän Cabalin varjolegioonan matka tyssäisi niille sijoilleen.
Soihdut sammuu, mutta Destiny 2 vielä kukkuu
Destiny 2 on jaetun pelimaailman ensimmäisen persoonan scifiräiskintä, jossa aseiden lisäksi pelaajahahmoilla on erilaisia supervoimia. Lightfall tuo uutena supervoimakategoriana vihreän kuulan loisteliaissa väreissä hohtavan köysimeleepainotteisen Strandin. Eri hahmoluokilla on omat versionsa Strandin todellisuutta manipuloivasta voimasta. On tuplamiekkaa, on tarttumisköyttä ja taikaohjuksia jne.
Tarinakampanjassa Strandista saa lähinnä maistiaisia, ja sitten taidot otetaankin pois. Perkeleellisellä grindauksella Strandin pariin voi päästä uudelleen tämänkin kampanjan ollessa lähinnä sisäänheittoalkupala, joka tähtää kausittaisten tehtävien suorittamiseen.
Hylätyt talot, autiot pihat
Heti alkuun on mainittava Destiny 2:n paras puoli, jota ei edes Lightfall pääse pilaamaan. Destiny 2:n räiskintä on edelleen yksi maukkaimmista konsoliräiskinnöistä ja vihollisten kurittaminen eri asein ja voimin tuntuu hyvältä. Moni vihollisista on tosin melkoisia luotisieniä, ja niitä kohdatessa tulee juostua tylsästi ympyrää odottaen parempaa ampumistilannetta. Suojien taakse ei jäädä kökkimään, vaan kenttäsuunnittelu nojaa enemmän nopeaan liikkeeseen ja vertikaalisuuteen.
Strandin uudet voimat ovat näyttäviä, mutta eivät tunnu loppupeleissä juurikaan erilaisilta muihin voimiin verrattuna. Tarttumisköysi, jota mainoskampanjassa hehkutettiin, vie lokeron toiselta voimalta, joten pelaajan punnittavaksi jää, onko se oikeasti niin hyvä valinta.
Kuvissa ihan nätti
Lightfall näyttää promokuvissa ihan nätiltä, mutta Neomunan kaupunki on lopulta yksiä tylsimpiä pelialueita. Paljon tyhjiä katuja, missä ei ole mitään toimintaa.
Pelatessa mieleen nousi Forspoken, joka ei ole mikään kovin mairitteleva vertaus. Tylsät pelialueet tuovat esiin myös pelin iän, sillä Destiny 2 ei ole kuuden vuoden iässä enää sitä uusinta uutta.
Tarinakampanjan hyvishahmojen ääninäyttely on niin innotonta, että niitä kuunnellessa alkaa lähinnä haukotella.
Kolmen minuutin Neomuna
Arviota varten palasin Destiny 2:n pariin sitten pelin ilmestymisen. Silloisen arvostelun löytää tästä.
Palaavalle pelaajalle Lightfall oli aika karsean puuduttava tapaus ja tarinallisesti Neomunan hienouteen ja Witnessin pahuuteen oli aika vaikea päästä. Parasta Destiny 2:ssa on edelleen, kun taistelut ovat käynnissä.
Ennen Lightfallin alkamista Bungie tarjosi mahdollisuuden pelata Witch Queen -kamppista ilmaiseksi.
Witch Queenissa oli imuisa tarina, mielenkiintoiset lokaatiot ja muutenkin koko paketti toimi hienosti. Kontrasti The Witch Queenin jälkeen oli tyrmäävä. Neomuna on tyhjä, ontto ja kuollut kaupunki, vaikka sen pitäisi olla hienoista hienointa settiä. Päästäkseen etenemään pitää juosta ihan vitullinen määrä tyhjää kenttää paikasta toiseen, vailla mitään mielenkiintoista.
Taisteluiden ollessa käynnissä on Destiny 2: Lightfall parhaimmillaan ja Strandin voimat hienoja, mutta muuten tämän Neomunan olisi ollut parempi jäädä vielä hautumaan.
Pitkästä aikaa Destiny 2:n pariin palaavalle pelaajalle, tai uudelle tulokkaalle on edessä hirveän sekava käyttöliittymä ja paljon tyhjiä katuja. Peli myös kaatui muutaman kerran, joka tyhjien katujen koluamisen jälkeen oli tarpeeksi paljon, jotta Lightfallin pariin ei tule enää palattua.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.