Miksi kana ei mennyt tien yli? Koska ei ollu varma mihin suuntaan Grid 2 -pelin autot seuraavaksi suuntaavat. Itselläni ensimmäinen Grid jäi kokonaan pelaamatta, joten vertaaminen ykkösen ja kakkosen välillä ei onnistu. Muinainen legenda kertoo, että Grid2-ajomalli on kääntynyt arcadeuskoon. Katsotaan mitä ruudukko pitää sisällään.
Pelaaja aloittaa tuttuun tyyliin uuden kilpasarjan pohjakastista. Tästä noustaan fanilaumojen saattelemana ylemmäs arvoasteikolla talleja keräillen. Pelin tasopisteet ovat ovelasti piilotettu faneiksi, joita kerätään matkan varrella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuljettajalla olisi paranneltavia ominaisuuksia, vaan suuremmilla fanimäärillä avataan uusia kisoja.
Kilpailut sijoittuvat viiteen eri kauteen, jokaisen kauden päätteeksi ajetaan World Series Racing (kavereiden kesken WSR) -mestaruudesta. Kaudet sijoittuvat eri mantereille, ja autot ja radat vaihtuvat näiden mukana.
Erilaisia kilpailumuotoja löytyy useampia, esimerkkeinä knockout, drift, time attack jne. Uudet kisamuodot tulevat vastaan uralla edetessä. Tämä pitää etenemisen raikkaana ja vaihtelevana.
Hienosti nimetty LiveRoute, jossa rata muuttuu jatkuvasti, osoittautui typerimmäksi pelimuodoksi. Kisan alussa sumpussa ajaessa ei ole mukavaa ajella tietokonetta vastaa, sillä jostain kumman syystä tietokone on aina perillä seuraavasta mutkasta. Pelaaja arpoo onko seuraava mutka helppo oikea vai tiukka vasen, samalla tarkkaillessa ympärillä olevia autoja. Tähän kun vielä lisätään kiskoilla ajavat AI-kuskit, on soppa valmis. Tekoälyn tökätessä pelaajaa mennään pitkin ja poikin peltoja, mutta tietokonetta hieman pukatessa AI pysyy kiltisti radalla. Tarpeeksi kovaa päin ajaessa tietokonekuskikin nöyrtyy, mutta samalla nöyrtyy pelaajan ajoneuvo jos vauriomallinnus on päällä. Muuten tekoälystä saa kovan vastuksen vaikeusastetta nostamalla. Joissain kisoissa tuntuu olevan hieman hajontaa tietokoneen taidoissa.
Autoja ei valitettavasti pääse itse ostamaan, vaan niitä tarjotaan palkinnoiksi. Palkintoautoista valitaan aina mieleisempi, mutta ei-valitut vaihtoehdot voi onneksi hankkia vehicle challenge kilpailussa omaan talliin.
Ajomalleissa on eroja, ajaa sitten etu, taka tai nelivedolla. Kisoissa voi myös suorittaa haasteita, joista sponsorit tarjoavat ison kasan faneja. Sponsoritarrapaikkoja tulee autoon lisää mitä pidemmällä peliä mennään.
Onpa Grid2:ssa jopa pieni mahdollisuus muokata omaa autoa. Tämä tosin rajoittuu kulkupelin väriin / kuvioihin, vanteisiin ja sponsoreihin.
Ajotuntuma on kuulemma sekoitus realismia ja arcadea, itse sanoisin että tuntuma on paljolti arcaden puolella. Ratilla ajaminen oli sopivan vakaata, padillä tuntuma oli hieman kiikkerää, mutta molemmilla ralli onnistuu. Etenkin mutkissa huomaa ajomallin arcademaisuuden. Tuntuu että kurvit painetaan sivuluisussa huomattavasti nopeammin, mitä oikeita ajolinjoja pitämällä. Lisäksi ylikovaa mutkaan ajaessa, auto voi viistää nurmen reunoja perin laittomassa kulmassa, mutta auto oikenee helposti ja matka jatkuu. Kuitenkin juuri driftaus osoittautui itselleni suurimmaksi ongelmaksi. Jostain syystä sladittelu ei vain luonnistunut hallitusti. Joko kyljellään meno jäi lyhyeksi, tai sitten mentiin pitkin seiniä. Kilparadoilla tämä ei häirinnyt sillä nurmellakin pito oli uskomaton, mutta kaupunkiradoissa peltiä vääntyi tonnien edestä. Onneksi pelissä on ykkösosassa lanseerattu kelaustoiminto jolla pääsee kätevästi takaisin oikealle polulle.
Epämääräinen driftaustuntuma ja aikaisemmin mainitut junatietokoneet aiheuttavat sen, että muutamaan otteeseen huusin ärräpäitä konsolilleni. Muutama kilpailu kaikkea manaten aiheutti myös sen, että pieniä vikoja alkoi löytyä kaikkialta.
Arvostelu jatkuu tämän kappaleen jälkeen.
Avautuminen:
Seuraavan voi laittaa pikkumaisuuteni piikkiin, mutta haluan sen nyt purkaa ulos. Miksi helvetissä autoilupelissä pitää olla niin hemmetin cool meininki? On vilkkuvaan valikkoa ja ties mitä graafistakikkaulua mikä vain häiritsee pelaajaa.
Ja miksi Grid2:ssa on joka toisessa mutkassa fanijoukko, jonka keskellä joku mopoauto huudattaa bassoja täysillä? Ihan kun en tästä mopoautokuljettajien soidinmenosta saisi jo tarpeekseni in real life.
Sitten on herra Patrick Callahan, avustaja/mekaanikko/mikälie joka kertoo kaiken tarpeellisen kuin tarpeettomankin. Herra kertoo kisan aikana kannattaako ottaa kontaktia muiden autojen kanssa vai ei. Sanoisin tällä AI:lla, että ei missään vaiheessa kontaktia. Sitten minulle tietenkin tarvitsee koko ajan kertoa mikä sijoitukseni on kisassa. Aivan kun en olisi tietoinen mitä olen juuri tekemässä, tai minulla ei olisi silmiä päässäni joilla yleensä näkee millä sijalla kilpailussa on.
Mr. Callahan kertoo pienen oikaisun jälkeen, että nyt olen käynyt ulkona, pitää ottaa menetetty aika kiinni. MIKSI HERRA EI CALLAHAN HUOMANNUT, ETTÄ TÄLLÄ OVELALLA LIIKKEELLÄ OHITIN KOLME AUTOA?
Kaiken lisäksi pelaajan on tietenkin odotettava kun kertoja puhuu valikoissa, sillä muuten yksinkertainen pelaaja ei voi tietää mitä pitää tehdä. Ja tästä muistuikin mieleeni, miksi uusien kisojen avautuessa pitää jokaisen kisaruudun kohdalla odottaa pieni animaatio? Sama koskee auton valintaa, tietenkin auton lataus kestää pienen ikuisuuden. Ja vaikka valinnan tekee nopeasti, pitää odottaa että auton keula ilmestyy valikkoon ennen kuin kisa alkaa latautua.
GT5 jätti pysyvän arven hitaista valikoista, ja nyt viivettä ei vaan voi kestää. Tämä voi kuulostaa ADHD touhulta (pakko päästä nopeasti pelaamaan), mutta nämä ikuisuushetket voisi täyttää jollain hyödyllisellä.
</End> Avautuminen.
Arvostelu jatkukoon.
Graafisesti peli on kategoriaa, ihan hyvän näköinen. Autot ovat hyvin mallinnettu ja vääntyvät ja pudottelevat osiaan partikkelisuihkun saattelemana. Kipinäsuihkut ovat liioiteltuja ja erottuvat hienosti kontaktia otettaessa.
Ympäristöt koostuvat kaupunkien keskustoista ja metsäteistä aina kilparatoihin. Kaupungit ovat yksityiskohtaisia ja metsistä löytyy on enemmän kuin kaksi puuta. Kaiken kaikkiaan ympäristöt ovat hienoja ja eroavat tarpeeksi toisistaan.
Ainoa miinus tulee autoa seuraavasta kamerasta, joka tärisee kontaktissa toisen auton kanssa tai jarruttaessa. Kontaktin kyllä ymmärrän, mutta miksi ihmeessä kameran pitää täristä jarrutustilanteessa?
Ainut purnaamisen aihe on ajoneuvon renkaat valikoissa. Ainakin omalla konsolilla renkaiden tekstuuri oli todella kökön näköinen.
Audiopuolella kaikki on hyvin. Autojen äänet ovat vaihtelevia sekä mukavan rouheita. Kisan aikana olohuone täyttyy täyteläisestä, ajoneuvojen tuottamista pärinöistä featuring kolinat ja suhinat.
Yhteenvetona Grid 2 on oivaa ajoviihdettä arcadehenkisille. Kun antaa aikaa valikoille, eikä ota kontaktia tietokonekuljettajien kanssa voi peliä pelata pidemmänkin hetken. Simulaatiota kaipaaville en peliä suosittele. Driftaukseen kannustava ajomalli tuottaa vain kasan kirosanapisaroita konsoliohjaimelle. Arcadeihmiset voivat laittaa 10 pistettä lisää numeroon.
Kimmo Kajander
