Mainos
Vaikka ihminen siirtyy avaruuteen uudessa Civilizations: Beyond Earth'ssa, jäivät hyvät ideat ja maalaisjärki valitettavasti kotiin. Jos peli pitäisi kiteyttää yhteen lauseeseen menisi se näin: peli tuntuu galaxiin räjäytetyltä Civilizations 5 -modilta.
Räjäytetty kuvaa hyvin myös pelin suurimpia ongelmia. Pelisarjan edellisessä versioissa tunnelma ja pelattavuus loivat uskomattoman hyvin toimivan yhtälön. Ensimmäinen asia joka pistää silmään ovat pienet pelikokemukseen vaikuttavat yksityiskohdat. Erittäin sekava teknologian kehitys käyttöliittymä, jossa visuaalinen esitys on siirretty selkeästä lineaarisesta mallista aivan käsittämättömäksi verkostoksi, jonka hahmotus ei onnistu edes tuntien pelaamisen jälkeen. Yksikköjen ja rakennusten ikonit ovat liikaa toisiaan muistuttavia, ja mikromanagerointi vie aikaa yhä enemmän. Vaikka pelattavuus on muuten yhtä laadukasta kuin Civ 5:ssä, tämänkaltaiset pienet ongelmat aiheuttavat kuitenkin tarpeeksi ärsyttävää päänvaivaa ja vuorojen pituus kasvaa.
Myös pelin tunnelma on latistunut. Vanhoissa sarjan peleissä World Wonderit, eli ihmiskunnan ihmeet olivat oikeasti ihmeitä, ja kun sellaisen onnistuu rakentamaan, näytölle pomppasi legendaarinen lainaus liittyen ihmeeseen, ja Bach pauhasi taustalla – Epic! Beyond Earthissa Wonderit ovat erittäin pakotetusti keksittyjä, esimerkkinä: “Elektromagneettinen katapultti” – Not so Epic.
Lainaukset ovat täysin mitättömiä ja monotonisia, muutaman kierroksen jälkeen oikeastaan kaikki lainaukset skippaa. Sama ongelma koskee myös uutta tehtäväominaisuutta. Vuorojen kuluessa saa pelaaja suorittaa erilaisia pieniä tehtäviä, joiden ratkaiseminen vaikuttaa sivilisaation kehitykseen. Kuitenkin muutaman tehtävän jälkeen tehtävänanto ei jaksa enää kiinnostaa, ja valinnan tehtävän suorittamiseen tekee ainoastaan lopputulosta silmällä pitäen.
Tuntemattomilla planeetoilla pelaaja kohtaa myös avaruusbarbaareja, eli erilaisen joukon lieroja planeetan monsterikokoelmasta. Otusten kurissapitäminen on aluksi haastavaa ja hauskaa, mutta muutaman kehityskierroksen jälkeen ovat alienit vain kärpäsiä joiden yli kävellään. Uutuutena Firaxis toi peliin myös kiertoradalle lähetettävät erilaiset vekottimet, joiden avulla pelaaja pystyy saamaan strategista etua pelin eli alueilla – tämä konsepti on paras uudistus mikä peliin on saatu.
Firaxisin hieman surullisenkuuluisa taktiikka onkin ollut parantaa pelejä roppakaupalla lisäosien muodossa, kuten edellisetkin ensimmäiset osat, tämäkin kaipaa paljon parannettavaa. Kuitenkin kaikkine puutteineen ja ongelmineen on peli silti 4x-strategian kermaa. Tällä hetkellä hieman pilaantunutta, mutta eiköhän se lisäosa ole jo kulman takana, ainakin jos historiaan on uskomista!
Mainos
