Mainos
Killzone Shadow Fallin uudessa lisäosassa ammutaan porukalla massoittain keinoälyvastustajia. Tarjolla on yhteistyöviihdettä vanhan ajan malliin, mikä tässä tapauksessa on sekä siunaus, että kirous.
Killzone Shadow Fall: Intercept rakentuu kokonaisuudessaan horde-pelimuodon ympärille. Pelaajien nelihenkisen tiimin tavoite on pohjimmiltaan yksinkertainen: peliareenoilta löytyviä strategisia pisteitä tulee puolustaa alueelle vyöryviä, tietokoneen kontrolloimia helghasteja vastaan. Pisteitä hankitaan tapoista ja muusta menestyksekkäästä toiminnasta. Voiton takaa vain saumaton yhteistyö.
Monilta osin Intercept koostuu varsin tutuista osasista. Pelaaja valitsee hahmonsa neljästä luokasta (sotilas, taktikko, tarkka-ampuja ja lääkintämies), joista kukin toteuttaa omaa tehtäväänsä ja hyödyntää erikoisosaamistaan taistelun tuoksinassa. Pelimuoto pysyy perusteiltaan samana, mutta vaihtelua voi hakea matsien pituutta ja haastavuutta säätelemällä. Erilaisia karttoja on pakattu mukaan neljä.
Hommassa on kuitenkin juju. Pisteitä kerätään joukkueelle, ja ne tulee tietyin väliajoin käydä tallettamassa tiimin yhteiseen pankkiin. Näin ollen tehokkainkaan tappokone ei ole oikein minkään arvoinen, jos hän itse jatkuvasti kuolee ja menettää pisteensä. Kun soppaan lisätään vielä mausteeksi pisteitä maksava spawnaaminen, niin koossa on perinteistä ammentava, mutta myös oman pikantin säväyksensä antava peli.
Kaikki tämä kuulostaa paperilla ihan mukavalta (joskin suurimmalta osin ennen jo nähdyltä). Valitettavasti Killzone Shadow Fall: Intercept ei lunasta paikkaa erityisen onnistuneena verkkomoninpelinä. Vaikka emopelin tavoin teknisesti kaikki toimii hienosti ja grafiikka on henkeäsalpaavan kaunista, puuttuu lisäosalta se jokin. Intercept on ihan viihdyttävä paketti muutaman pelisession ajaksi, mutta sen jälkeen alkavat turtumuksen ja turhautumisen tunteet nousta pintaan.
Kritiikin terävin kärki osuu pistesysteemiin, joka pakottaa pelaajan kaahailemaan (ja kuolemaan) päättömästi edestakaisin. Lisämoitteita on tarjolla myös hahmoluokille, jotka eivät nimistään huolimatta loppujen lopuksi eroa toisistaan riittävästi. Kun mukaan otetaan vielä kyseenalaisesti toimivat keinoälyviholliset ja hieman epäselvät valikkorakenteet, on puutelista valmis.
Killzone Shadow Fall: Intercept ei ole huono peli. Se ei vain tuo omaan genreensä mitään sellaista, mitä ei jo aiemmin olisi tehty paremmin. Taktisesta fps-tiimipelaamisesta pitävä saa varmasti lisäosasta hauskuutta irti, mutta ”ihan ok” ei yleensä ole se mairittelevin kommentti millään elämän osa-alueella.
Mainos
