Mainos

Miku ja Tiku haaksirikossa paratiisin keskellä – voiko asiat enää enempää olla keturallaan?

Submerged-pelissä pelaaja ottaa Miku-tytön roolin. Miku yrittää pelastaa veljensä Tikun elämän, etsimällä tarvikkeita veden valtaamasta kaupungin raunioista. Submerged ei anna pelaajalle muuta tietoa, vaan ohjaa Mikun ensimmäistä tarvikelaatikkoa kohti. Pelaajan käytössä on pienellä peräprutkulla varustettu vene, kaukoputki, kartta sekä päiväkirja. Päiväkirjaan ilmestyy heimokirjoituksella varustettuja, luolamaalaushenkisiä piirustuksia, joiden tarkoitus on valottaa niin Mikun ja Tikun, kuin kaupunginkin kohtaloa. Karttaan merkitään pelaajan paikallistamat keräilykuvat, veneen parannusosat sekä tarvikelaatikot, jotta näiden luokse navigointi olisi pelaajalle helpompaa.

Submergedin pelimekaniikka koostuu kahdesta osasta, veneellä ajosta sekä kiipeilystä. Venettä voi parantaa kaupungista löytyvillä varaosilla. Parantelu pidentää veneen kiihdytysominaisuutta, jolla koko pelissä ei tee mitään. Veneen ohjattavuus on ihan ok, ei mitenkään ihmeellistä tai mullistavaa, mutta kontrolleihin ei myöskään mene hermot.

Mainos

Kiipeily on taas oma lukunsa – se kun on aivan hemmetin tylsää. Miku kiipeilee pelaajan osoittamaan suuntaan, jos pelimaailma sen sallii. Kiipeilyreitit ovat hyvin rajatut, eikä Miku osaa kiivetä pienten kaiteiden tai esteiden ylitse, vaan pelaajan toimia rajoitetaan todella paljon.

Jokaiselle tarvikelaatikolle on kylläkin yleensä useampi reitti. Muutama reitti vie kiertotietä, jolloin pelaaja voi löytää kätkettyjä kerilykuvia matkan varrelta tarvikelaatikoiden luokse. Jos kuitenkin pelaaja sattuu valitsemaan reitin, joka vie suoraan tarvikelaatikolle, joutuu hän tekemään tuskaisen pitkät kiipeilyosuudet uudestaan, mikäli hän haluaa kerätä mukaansa keräilykuvat, sillä monet reiteistä kulkevat vain yhteen suuntaan. Kiipeily itsessään on kankeaa ja vanhanaikaista. Miku osaa roikkua valituissa ulokkeissa ja kiivetä valittujen ulokkeiden ja reunojen päälle. Siinäpä se.

Submerged yrittää olla peli Journeyn ja Flowerin kaltaisten joukossa. Siinä pelaaja ei voi kuolla, ei taistella ja pelin tahti on erittäin rauhallinen. Ero edellä mainittuihin, loistaviin tunnelmapaloihin on kuitenkin suuri. Journey ja Flower molemmat omaavat kuitenkin jonkin jujun, joka pitää mielen kiinnon yllä. Submerged tuntuu lähinnä Unreal 4 -pelimoottorin grafiikkademolta, joka on täynnä puolittaisia ideoita.

Submerged on kieltämättä kaunis pikkupeliksi, mutta kauneus kalpenee jo julkaistujen grafiikkajättien, kuten Witcherin ja Batman Arkham Knight'n rinnalla. Toki pelit ovat aivan eri budjetilla tehty, mutta koska Submergedin ainoa temppu on kauniin pelimaailman piirtäminen, on tämä ehdottomasti huomion arvoista. Valitettavasti peli ei myöskään päivitä ruutua riittävällä notkeudella, vaan animaatiot ja ruudun päivitys tuntuvat kankeilta ja raskailta.

 

Submerged tuntuu lähinnä demolta.

 

 

Musiikki on todella tunnelmallista, vaikkakin se lainaa melko röyhkeästi Last of Usin soundtrackiä. Musiikki toimii hyvin, mutta raitoja kierrätetään ehdottomasti liikaa ja sama teemakappale soi vähän väliä. Pelin äänimaailma on kelvollinen eikä ääninäyttelyä juurikaan ole, joten kumpikaan ei anna syytä kehuihin tai moitteisiin.

Kuten jo mainittu, Submerged tuntuu lähinnä demolta. Ensimmäisen tunnin kaupunkia tutkii mielissään ja sen kätketyt mysteerit kutkuttelevat pelaajan kiinnostusta mukavasti. Kun pelin ideattomuus kuitenkin tulee selväksi hyvin nopeasti, lopahtaa mielenkiinto vielä nopeammin. Väheisiä pelielementtejä ei ole viety loppuun, eikä tekemistä puuduttavan kiipeilyn rinnalle tarjota kuin umpikujien ja esteiden muodossa. Kaunis, mystinen kaupunki ei tällä kertaa yksinään riitä, sillä sen tutkiminen on tehty puuduttavan tylsäksi.